Ero sivun ”EGNOS” versioiden välillä
p |
|||
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''EGNOS''' (''European Geostationary Navigation Overlay System'') on geostationäärisen satelliitin lähettämiin | + | '''EGNOS''' (''European Geostationary Navigation Overlay System'') on geostationäärisen satelliitin lähettämiin korjaussignaaleihin perustuva eurooppalainen [[GPS]]- ja [[GLONASS]]-signaalien differentiaalikorjausjärjestelmä. Se muodostaa ensimmäisen askeleen eurooppalaisessa satelliittipaikannusjärjestelmässä. Toinen askel on [[Galileo]]. |
| + | |||
| + | Koska päiväntasaajan yläpuolella olevien geostationääristen satelliittien näkyvyys maanpinnalla on Suomessa varsin heikko, ei geokätköilyssä EGNOS-järjestelmästä ole juurikaan hyötyä. Myöskään kaikki [[GNSS]]-vastaanottimet eivät osaa vastaanottaa korjaustietoa. | ||
| + | |||
| + | Vastaavia SBAS eli (''Satellite Based Augmentation System'')-järjestelmiä ovat MSAS Japanissa ja [[WAAS]] Pohjois-Amerikassa. Järjestelmät ovat kehitetty pääasiassa ilmailukäyttöön, jossa niillä saavutetaan riittävä metriluokan paikannustarkkuus. | ||
| + | |||
| + | Korjaussignaali sisältää kunkin [[GNSS]]-satelliittin tarkemmat ratatiedot ja kellokorjauksen sekä tiedon satelliitin käyttökelpoisuudesta. Myös alueellisesti eroavat ionosfäärikorjaukset on koodattu signaaliin. | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
| Rivi 7: | Rivi 13: | ||
== Linkit == | == Linkit == | ||
* [http://en.wikipedia.org/wiki/EGNOS EGNOS englanninkielisessä Wikipedissa] | * [http://en.wikipedia.org/wiki/EGNOS EGNOS englanninkielisessä Wikipedissa] | ||
| + | * [http://www.esa.int/esaNA/egnos.html EGNOS-järjestelmän kotisivut ESA:ssa] | ||
[[Luokka:Lyhenteet]] | [[Luokka:Lyhenteet]] | ||
Nykyinen versio 13. joulukuuta 2006 kello 12.19
EGNOS (European Geostationary Navigation Overlay System) on geostationäärisen satelliitin lähettämiin korjaussignaaleihin perustuva eurooppalainen GPS- ja GLONASS-signaalien differentiaalikorjausjärjestelmä. Se muodostaa ensimmäisen askeleen eurooppalaisessa satelliittipaikannusjärjestelmässä. Toinen askel on Galileo.
Koska päiväntasaajan yläpuolella olevien geostationääristen satelliittien näkyvyys maanpinnalla on Suomessa varsin heikko, ei geokätköilyssä EGNOS-järjestelmästä ole juurikaan hyötyä. Myöskään kaikki GNSS-vastaanottimet eivät osaa vastaanottaa korjaustietoa.
Vastaavia SBAS eli (Satellite Based Augmentation System)-järjestelmiä ovat MSAS Japanissa ja WAAS Pohjois-Amerikassa. Järjestelmät ovat kehitetty pääasiassa ilmailukäyttöön, jossa niillä saavutetaan riittävä metriluokan paikannustarkkuus.
Korjaussignaali sisältää kunkin GNSS-satelliittin tarkemmat ratatiedot ja kellokorjauksen sekä tiedon satelliitin käyttökelpoisuudesta. Myös alueellisesti eroavat ionosfäärikorjaukset on koodattu signaaliin.
