Ero sivun ”Koordinaatit” versioiden välillä
(→Koordinaatistomuutoksia) |
|||
| Rivi 49: | Rivi 49: | ||
[[Luokka:Termistö]] | [[Luokka:Termistö]] | ||
| + | [[Luokka:Oppaat]] | ||
Versio 14. joulukuuta 2010 kello 18.08
Koordinaatit (engl. Coordinates) tarkoittavat kätkön tai reittipisteen paikan ilmaisemiseksi tarvittavaa numerosarjaa, joka ilmaistaan kätköilykäytössä WGS-84-järjestelmän maantieteellisinä koordinaatteina.
Sisällysluettelo
Maantieteelliset ja suorakulmaiset koordinaatit
Nykyisellään yleisimmin maailmassa käytetään merenkulussa ja ilmailussa maantieteellisiä leveys- ja pituusasteita jotka on kiinnitetty Greenwichin meridiaaniin Englannissa sekä päiväntasaajaan. Tällöin päiväntasaaja merkitään nollalla, pohjoisnapaa N90° ja etelänapaa S90° leveysasteella (latitude), sekä Greenwichin kautta kulkeva pituus on sovittu olemaan nolla, josta sitten lasketaan 180° pituusastetta (longitude) sekä itään (E) että länteen (W) päin. Tässä pallokoordinaatistoon perustuvassa merkintätavassa koordinaattiviivat vääristyvät kun kartan ellipsoidiksi idealisoitu pinta projisoidaan litteälle paperikartalle.
Suomessa käytetään maa-alueiden karttojen esityksessä suorakulmaisia koordinaatteja, sillä niillä saadaan esitettyä maa-alueilla oleelliset tiedot parhaiten. Suomessa ollaan siirtymässä maa-alueilla KKJ:n yhtenäiskoordinaateista ETRS-TM35FIN -projektioon ja tasokoordinaattijärjestelmään, joka pohjautuu kansainväliseen UTM -järjestelmään ja GRS80-datumiin. Erot GRS-80:n ja WGS-84:n välillä ovat niin pienet, että vastaanottimen datumina voi käyttää kumpaa tahansa. Koska KKJ-koordinaatit suorakulmaisuutensa lisäksi myös perustuvat eri ellipsoidiin kuin WGS-84, tarvitaan varsin monimutkaista matematiikkaa koordinaattijärjestelmästä toiseen siirtymiseksi.
Merkintätavat
Maantieteelliset koordinaatit voidaan merkitä varsin monessa erilaisessa muodossa. Koordinaateissa käytetään yksiköitä D = asteet (°), M = minuutit (') ja S = sekunnit ("). Täydellisissä koordinaateissa tulee myös mainita onko piste pohjoisella (N) vai eteläisellä (S) pallonpuoliskolla ja ollaanko keskimeridiaanista länteen (W) vai itään (E).
Historiallisesti on käytetty merkintää DD°MM'SS" jossa minuutit ja sekunnit ovat seksagesimaalisia (kuusikymmenkantaisia) kuten ajanlaskussakin. Merkintää näkee edelleen yllättävän usein jästeille suunnatussa materiaalissa.
Kansainvälisten sopimusten mukaisesti merenkulussa nykyään käytetään asteita ja desimaaliminuutteja: DD°MM.MMM' Nykyään vaaditulla tarkkuudella annetaan minuuteissa yleensä kolme desimaalia desimaalipisteellä erotettuna, kätköilyssä tämä on käyttöön vakiintunut muoto.
Kartografiassa nykyisellään käytetään paljon kokonaan desimaalisia sijainteja DD.DDDDDD° joskus myös etumerkillä varustettuna osoittaman siirtymistä nollatasosta etelään/länteen.
Koordinaattien eri merkintämuotoja
Seuraavat kolme koordinaattimerkintää tarkoittavat samaa pistettä. Yksiköt ja pituusasteiden etunolla voidaan myös tilanteesta riippuen jättää pois.
| DD°MM'SS" | N 60°12'45" | E 024°56'15" |
| DD.DDDDDD° | N 60.212500° | E 024.937500° |
| DD°MM.MMM' | N 60°12.750' | E 024°56.250' |
Aste-minuutti-sekunti muoto DD°MM'SS" muutetaan muotoon DD°MM.mmm' ottamalla asteet suoraan ja lisäämällä minuutteihin sekunnit jaettuna 60:llä. Desimaaliset koordinaatit DD.dddddd° muutetaan muotoon DD°MM.mmm' ottamalla kokonaiset asteet suoraan ja kertomalla desimaaliosa 60:llä minuuttien saamiseksi.
60°12'45" → 60°(12+45÷60)' → 60°12.750' 024.937500° → 024°(60×0.937500)' → 024°56.250'
Yksiköiden suuruusluokat
Yksi leveysasteen minuutti on meripeninkulma (nautical mile), jonka tuhannesosa on tarkkaan 1.852 metriä. Suomen korkeuksilla pituusasteen minuutin tuhannesosa 0.001' vaihtelee Pohjois-Lapin noin 0.63 metristä eteläisimmän Suomen noin 0.93 metriin. Tästä voimme päätellä että geokätköilyssä (minuutin tuhannesosien, eli kolmen desimaalin tarkkuudella annettu piste) parhaissa mahdollisissa vastaanotto-olosuhteissa päädytään GPS:n osoittamana parin metrin etäisyydelle kätköstä.
